Röödilän, Röölän historiaa

Tervetuloa Röölän kylään!


”Paimion Hevonpään Nisse Pietarinp Röd

(Jägerhorn af Spurila) myi Maunu Tavastille äitinsä perintömaata Piikkiön

Rungon kylässä, hän pani rahansa 21.7.1438 -50mk- maahan Röödilässä.”

(Rymättylän Historia I, Eeva Matinolli).”

Röödilä-1438.jpg


Röölän (ent. Röödilä) kylä täyttää 580 vuotta 2018.

Röödilän nimi muutettiin 1970-luvulla Rööläksi.

Röölä kuuluu Rymättylän pitäjään, joka kuntaliitoksessa liitettiin Naantaliin 1.1.2009.


Röölä sijaitsee pääsaaren eteläosassa Laitsalmen rannalla. Kylän maihin kuuluu myös osia entisistä laidunsaarista, Nimettömästä ja Pitkäluodosta.


Röölä on asutettu varhaiskeskiajalla. Röölän nimenä oli aiemmin Röödilä. Kylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 21.7.1438, kun kylän toisen talon omistajaksi tuli Paimion Hevonpään Nisse Pietarinpoika Röd. Nisse Röd myi 1471 kolmanneksen talon maista Naantalin luostarin pappismunkille Niilo Jussinpojalle. Kylän isomman talon omistaja Röödilän Pentti oli lautamiehenä 1437 ja 1456.

Uuden ajan alussa kylässä oli flöteverotalo ja rälssitila, joka oli Naantalin luostarilla. Luostarin tila perustettiin kirkkoreduktiossa kruunulle ja lahjoitettiin 1577 Juhana III:n toimesta Sofia Gyllenhjelmille rälssitilaksi. Lampuotien viljelemä rälssitila peruutettiin 1684 ja liitettiin flöteverotaloon.


Yhdistynyt Röödilä oli nimismiehentalo, jossa asui 11 nimismiestä vuoteen 1728 mennessä. Talo oli vuosina 1652-1735 Wittenbergille läänitettynä ja vuodesta 1702 lähtien ratsutilana. Röödilä ostettiin perintötilaksi 1763 ja halottiin seuraavana vuonna Pohjataloksi ja Päivätaloksi, jota on kutsuttu sittemmin Meritaloksi. Kylässä on ollut vuosina 1650-91 Liustniemi-niminen torppa. Rakuunatorppa oli Pitkäluodossa. Isojakotoimitus Pohjatalon ja Meritalon kesken suoritettiin 1786-1787. Talojen rakennukset sijaitsivat tuolloin samalla paikalla, missä nykyään on Pohjatalon talouskeskus. Kylätontin pohjoispuolella olevalla kalliolla oli kaksi tyylimyllyä. Yhteisranta rantahuoneineen oli samalla paikalla, missä nykyään on Röölän ranta. Yhteisrannan vieressä oli vielä 1800-luvun loppupuolella vasikkahaka.


Röölän ranta kehittyi satama- ja kauppapaikaksi 1900-luvun alussa. Valtasten Länsitalon isäntä Juho Vihtori Virtanen perusti 1908 rantaan Myllyn ja yksiraamisen sahan. Samoihin aikoihin laivaliikenne lisääntyi ja Röölän laiturissa kävi säännöllisesti mm. Vellamo-laiva. Saha ja mylly siirtyivät 1934 Hemming Saarnin omistukseen. Rantaan rakennettiin 1930-luvun lopulla uusi mylly. Toivo Saarni perusti 1940 sekatavarakaupan, jonka Turun Osuuskauppa osti 1956. Islanninsillin jalostus aloitettiin 1949.

Röölän saha siirsi toimintansa 1952 Naantaliin ja mylly lopetti toimintansa 1981. Röölään perustettiin 1961 Osuuskassan haarakonttori ja 1979 Säästöpankin konttori. Röölästä tuli 1963 yhteysalusliikenteen kotisatama ja Röölän rannassa ollut sillitehdas lopetettiin 2014 (viimeinen omistaja Orkal oy).

Sillitehdas oli aikoinaan Suomen suurin sillin jalostaja.-

(Rymättylän Kulttuurimaisema ja vanha Rakennuskanta kirjasta 2001)


--------------------------------------------------------------------------


2017 Rymättylän seurakunta täyttää 682 vuotta.


Vanha EMÄKUNTA vuonna 1385


1855 vuodelta Kalmbergin kartta Naantalin ja Turun saaristosta    -Kartta pelkästään

-------------------------------------------------------------------


Vanhoja kuvia Röölästä-Röödilästä


Silliperinnemuseo Dikseli


Röölän Vanha Mylly


Röödilän kirje 1968



Silliperinteen historiaa


Rymättyläläiset veljekset Toivo ja Tauno Saarni perustivat Rymättylän Säilyke Oy:nä tunnetun kalastusyhtiön. Jo vuonna 1949 yhtiön ensimmäinen pyyntimatka suuntautui Islannin vesille. Rymättylän Säilyke Oy hankki ensimmäisen moottorialuksensa vuonna 1951, ja nimesi sen Saukoksi. Vähitellen yhtiön kaikista aluksista muodostui Saukko-laivastona tunnettu aluskanta.

Uusien alusten hankinnan myötä laivaston kapasiteetti kasvoi, ja niinpä vuonna 1968 kotimaahan tuotiin yhtiön ennätyssaalis: kaikkiaan 1,23 miljoonaa kiloa silliä. 1970-luvulla laivastoon kuului parhaimmillaan neljä Saukkoa, joilla työskenteli kaikkiaan 75 miestä. Vuodesta 1965 lähtien Rymättylän Säilyke Oy oli ainoa suomalainen sillinpyyntiyhtiö. Niinpä Saukko-laivaston paluu kotisatamaan, Rymättylän Röölään herätti huomiota ja uutisoitiin 1960- ja 1970-luvuilla valtakunnallisesti. Rymättylän silli oli aikansa brändi.

Toivo Saarni perusti Naantalin Sahan aikoinaan.


Uusi aika sillitehtaalla 1988


Boyfood Oy (ennen vuotta 2002 Bauckman Oy) oli Suomen suurin sillinjalostukseen ja markkinointiin keskittynyt yritys ja se toimi Naantalin Röölässä, entisessä Rymättylän kunnassa. Matti Ruuska perusti Boyfood Oy:n 1977, ja se toimi Tuusulassa vuoteen 1988 saakka, jonka jälkeen yritys muutti Rymättylään Röölän sillisatamaan. Vuonna 1999 yritys otti käyttöön uudet tuotantotilat, joissa voitiin valmistaa neljällä tuotantolinjalla kaikki sillisäilykkeet. Boyfoodin Boy-tuotemerkki koostui neljästä tuoteryhmästä: sillisäilykkeistä, tyhjiöpakatuista silleistä, catering silleistä sekä perinteisistä kokosillituotteista.

Syksyllä 2005 sillitalo Boyfoodin omistaja Matti Ruuska myi yrityksen islantilaistaustaiselle Fram Foods Groupille. Tuolloin yritys työllisti 27 henkeä ja liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa. Boyfood kaksinkertaisti tuotantonsa vuonna 2006, jolloin se alkoi valmistaa kaikki emoyhtiönsä sillituotteet.

Vuonna 2012 Felix Abba osti Boyfoodin. Tehdas valmisti vuodessa 12 miljoonaa purkkia silliä Skandinaviaan. Boysillin lisäksi tehtaassa valmistettiin kaupan merkkejä ja markkinoitiin Fram Foods Groupin kalatuotteita. Vuonna 2013 Felix Abba muutti nimensä Orkla Foods Finlandiksi. Yhtiö kävi vuonna 2013 kahdet yt-neuvottelut Boyfoodin tehtaalla ja maaliskuussa 2014 päätti sulkea tehtaan ja siirtää sen tuotannon Turun tehtaalle sekä Kungshamniin Ruotsiin.


Sillimarkkinat

Rymättylässä sillilaivojen saapumista on juhlittu vuodesta 1990 saakka, jolloin Boyfood Oy ensimmäisen kerran toi laivalastillisen uutta Saukon Silliä Rymättylän sillisatamaan. Sillimarkkinat - nykyiseltä nimeltään ”Sillii & uusii perunoi” –tapahtuma - pidetään alkukesästä, ja ne ovat perinteinen kesätapahtuma, jossa sillilaivojen saapumista juhlitaan uuden perunan ja viihde-esiintyjien kanssa. Tapahtuman ideoi ja toteutti silloinen Röölän Kylätoimikunta kuten talvimarkkinatkin (nyk. Nuottamarkkinat) Tapahtuma on tunnettu Turun alueella ja siihen osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Tapahtuma järjestetään Rymättylässä toimineen Saukko-laivaston perinnettä jatkaen. Silli oli niihin aikoihin monesti loppunut Suomesta, joten Saukkojen paluuta todella odotettiin ja niiden matkaa kalastusalueille, saaliita sekä paluumatkaa saaliineen seurattiin todella tarkasti. Saukon sillin saapuminen Rymättylään oli vuosi vuoden perään todella suuri tapahtuma, josta uutisoitiin kaikissa valtakunnan tiedotusvälineissä. Suomalainen sillinkalastus ja Saukko-laivaston vuotuiset pyyntimatkat päättyivät vuonna 1975.

Kalastusmenetelmien kehityttyä silli pyydettiin lähes sukupuuttoon ja sen vuoksi kalastus kiellettiin kokonaan. Kalastuksen uudelleen alettua Suomi ei enää uusinut kansainvälisiä kalastussopimuksiaan ja suomalainen valtamerikalastus päättyi.


Lue lisää Matti ruuska ja sillitehdas.pdf

tai sillitehtaan muistolle netissä


--------------------------------------------------------------


Kansansääennustaja Koivuniemen Janne tai Rymättylän Janne

(kalastaja Johan Koivuniemi) Röölästä. Turun sanomat 2.7.2012


Osvald Hede ja Kaius Hedentsröm, isä ja poika, valokuvaajat jotka kuvasivat paljon Rymättylää ja sen ympäristöä. Jos jollakulla on kuvia niin mielelläni kopioin niitä Kylätoimikunnan arkistoon mahdollista näyttelyä varten.


Rymättyläinen Jukka Alihanka on sanoittanut monia hittejä Tuula Amberlalle.

mm. Lulu , Pienet Sanat, Korppi, Tyttö kampaa märkää tukkaa, Auto sammui maantielle...


FT, Biologi Lennart Saari, lintututkija, Aaslasta. Lennart on tutkinut saariston lintuja ja eläimistöä jo yli 40 vuotta. Katso myös Lennartin tarinailta; Röölän Kylätoimikunnan tarinaillat.