Röödilän, Röölän historiaa
Tervetuloa Röölän kylään!
Röölä täyttää virallisesti 21.7.2023 585 vuotta. Niitä juhlitaan lauantaina 22.7.2023.
Röölä on entiseltä nimeltään Röödilä, joka muutettiin virallisesti posti-ja lennätinlaitoksen toimesta Rööläksi 1969. Harmillista kyllä. Röödilä on kaunis nimi. Jo silliperinteen ja Saukkolaivastojenkin takia.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Paimion Hevonpään Nisse Pietarinp Röd (Jägerhorn af Spurila) myi Maunu Tavastille äitinsä perintömaata Piikkiön Rungon kylässä, hän pani rahansa 21.7.1438 -50mk- maahan Röödilässä.”
(Rymättylän Historia I, Eeva Matinolli).
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
21.7.1438: Röödilä mainitaan ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa. Asiakirjassa, päivätty 21.7.1438, Turun Piispa Maunu Tavast lunastaa Elin Ervastintyttäreltä hänen perintömaansa Piikkiön Rungon tilalta. Seuraavassa asiakirjassa ja samana päivänä päivätyssä Piispa Maunu luovuttaa Rymättylän Rödhalan Elin Ervastintyttärelle ja hänen puolisolleen Nisse Rödille. Dokumentin todistajana on tuomiokapitulin herra Olavi.
Elin Ervastintyttären äiti on ollut läheistä sukua Piispa Maunulle, ehkä jopa tämän sisko. Tämä nimeltä tuntematon äiti asui suvun tilalla Piikkiön Rungossa. Tyttäret Elin ja hänen sisarensa Birgitta olivat äidin ensimmäisestä avioliitosta. Toisesta avioliitosta Magnus Djäknin kanssa syntyi poika Olof/Olavi. Toinen avioliitto jäi lyhyeksi, Magnus menehtyi ja poika Olof jäi isättömäksi. Piispa Maunu otti Olofin kasvattipojakseen.((Huom. Magnus = Maunu, siis Olavi on piispana Olavi Maununpoika Tavast)
Alkuperäinen teksti 1438 Diplomatarium Fennicum
Jacobus Petri Röd (lat. de Rodhe)
oli Suomen ensimmäinen tunnettu matemaatikko ja tähtitieteilijä, sekä lisäksi Lohjan kirkkoherra ja Turun tuomiokapitulin kaniikki. Hänet mainitaan asiakirjoissa 1414–1432.
Jacobus Petri Röd oli suomalaissyntyinen oppinut, jonka taustasta tiedetään kovin vähän. Suomessa esiintyy myös muita Röd-nimisiä henkilöitä, ja oletettavasti he ovat samaa sukua. Eräs Nils Magnusson Röd (mainitaan 1438), asemies Piikkiön Rödilästä, oli naimisissa Elin Ervastdotterin kanssa, joka oli Turun piispa Olavi Maununpojan nuorempi sisarpuoli. Jacobus Petri Röd oli ylioppilas Leipzigin yliopistossa 1414, Pariisin yliopistossa 1417, baccalaureus 1418 ja sai opetuslisenssin, lopuksi maisteri 1419.
Röd oli Pariisin yliopiston englantilais-saksalaisen kansakunnan prokuraattori 1425–1426, 1427, rahastonhoitaja 1426–1427, regenttimaisteri 1427–1428. Lisäksi Röd oli Pariisissa opiskelevien suomalaisten suosiman Linköpingin hiippakunnan asuntolan esimies.
Suomeen palattuaan hän toimi Lohjan kirkkoherrana ja Turun tuomiokapitulin kaniikkina 1432.
Röd opetti yliopistossa matematiikkaa ja tähtitiedettä sekä vaikutti englantilais-saksalaisen kansakunnan luottamustoimissa. Hän johti Pariisin yliopistossa 1420-luvulla opiskellutta suomalaisryhmää, jonka tunnetuin jäsen oli yliopiston rehtoriksi ylennyt, myöhempi Turun piispa Olavi Maununpoika.
Röd luennoi "karmeliittojen koulussa päivällisen jälkeen" matematiikan kurssiin kuuluvaa planeettateoriaa. Hänen tekstinään oli todennäköisesti Campanus Novaralaisen 1200-luvun puolivälissä kirjoittama ja useina käsikirjoituksina levinnyt ensimmäinen latinankielinen yksityiskohtainen ptolemaiolaisen järjestelmän esitys, joka antaa perustiedot taivaankappaleitten koosta ja liikkeistä sekä niiden mittaamisesta. Ei ole tiedossa, kuinka kauan hän piti luentojaan.
Piispa Olavi Maununpojan syntyperä ja sukulaissuhteet
Röd-nimi voisi merkitä, että Niilo oli tavallista punatukkaisempi ja partaisempi, mutta todennäköisemmältä tuntuu, että tämä skandinaavinen henkilönimi on käsitetty sukunimeksi. Pelkkä sattuma ei liene, että Rungon tilasta saadut rahat kiinnitettiin Rymättylän Rödilään, mahdollisesti Niilon kotitalon sisarosuuksien lunastamiseen. Siihen kuvaan, jonka Niilo Maununpojasta saamme, mainitaanhan hänet asiakirjoissa vain kahdesti (FMU 1980, Svb 471 ja 472), sopii paremmin kuuluminen Röd-nimiseen pienrälssisukuun kuin että hän olisi selvästi Suomen vaikutusvaltaisimpiin aikalaisiinsa kuuluneen Maunu Torsteninpoika Djäknin poika. Hänet tosin mainitaan vaakunamieheksi, mutta hänen sinettinsä ei ole säilynyt nykyajan tutkijoiden käyttöön.
Niilo Maununpojan isä voisi olla Päistärpään omistajana 1381 mainittu Magnus i Pastalapae (Svb 249). Siihen viittaa sekin, että Niilo Maununpoika vaihtoi Ahvenanmaalla sijaitsevan tilansa juuri Päistärpäähän, siis suvun entiseen maaomistukseen. Hevonpään Niilo Pietarinpojan (Jägerhorn af Spurila?) vaimo oli kotoisin Rödilästä (FMU 3466). Tähän samaan sukuun kuulunee ulkomaiden yliopistoissa huomattavan uran luonut Jacobus Petri Röd, joka Pariisissa opetti maanmiestään Olavi Maununpoikaa ja joka eräiden tietojen mukaan olisi toiminut yliopiston rehtorinakin (K. Grotenfelt, Suomalaisia ylioppilaita ulkomaiden yliopistoissa, HArk XVII, s. 284). Keskiajan lähteissä mainitaan muitakin samaa sukunimeä käyttäneitä henkilöitä. Turun pormestarina esiintyy v. 1413 Hannus Röd, ja Naantalin lähellä sijainneiden Hyvälempilän ja Kauppilan tilojen omistajana 1400-luvun alussa oli muuan Olavi Röd, jonka vaimo Birgitta Gerlagintytär ja hänen toinen miehensä Olavi Antinpoika myivät mainitut tilat v. 1423 tuomiorovastille (Svb 403). Nämä henkilöt voivat olla samaa sukua. Vielä 150 vuotta myöhemminkin maassamme esiintyy samaa sukunimeä käyttäviä henkilöitä, ainakin Pyhäjoen kappalainen Henricus Erici Röd, jonka vaakunassa oli kolme tähteä (J. W. Ruuth, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua, HArk XI, s. 336).
Röd-suvun Sauvossa ja Rymättylässä olevien maaomistusten myöhemmistä vaiheista on säilynyt perin vähän asiakirjatodisteita, joten suvun jatkumista ei niiden perusteella voida todentaa. Isä-poikasuhteen kannalta tärkeän ikäeron ja nimen periytymisen perusteella tuntuisi luontevalta olettaa, että vuosien 1466-1485 välillä Maskun kihlakunnantuomarina toiminut Maunu Niilonpoika olisi Niilo Maununpoika Rödin poika. Hän istui maaoikeudessa järjestyksessä toisena jäsenenä v. 1476 ja 1477 (FMU 3656, 3660, Svb 522) ja esiintyy 1476 toisena sinettitodistajana (FMU 3649), jolloin hänet mainitaan jalosukuiseksi vaikka hän käyttikin puumerkkisinettiä (FMS 352), jollaisten omistajat Hausen on luokitellut rälssittömiksi. Lyhytkin tutustuminen Hausenin sinettikokoelmaan riittää kuitenkin sen havainnon tekemiseen, että vaakunamiehiksi mainitut aika usein käyttivät pelkkää puumerkkisinettiä, vaikka sukuvaakunakin on joissakin tapauksissa tiedossa (vrt FMS 326 ja FMU 2941). Maunu Niilonpoika on voinut saada jalansijaa Pohjois-Suomen laamannialueella esim. avioitumalla Garp-sukuun kuuluneen naisen kanssa. Anthoni on laskenut hänen kuuluneen tähän sukuun mieskantaa (Anthoni 1970, s. 141). Hänen vaimonsa on voinut olla myös Geet-suvusta, sillä Torsten Björninpoika (Geet) istuu silloin tällöin Maunu Niilonpojan tuomarikautena käräjät. Maunu Niilonpoika on mahdollisesti ollut toisen kerran naimisissa leskeksi jääneen Alissa Henrikintyttären (Horn) kanssa (FMU 4160), mutta ainakin tämä avioliitto on jäänyt lapsettomaksi, mahdollisesti edellisetkin. Hänen syntymäaikansa ajoittuu 1430-luvulle. Tuomariksi tullessaan hän olisi ollut n. 35-vuotias ja virasta luopuessaan n. 65-vuotias.
Kirkkoherra Tapio Vähäkangas, Muurame
--------------------------------------------------------------------------------
Röölä sijaitsee pääsaaren eteläosassa Laitsalmen rannalla. Kylän maihin kuuluu myös osia entisistä laidunsaarista, Nimettömästä ja Pitkäluodosta.
Röölä on asutettu varhaiskeskiajalla. Röölän nimenä oli aiemmin Röödilä. Kylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 21.7.1438, kun kylän toisen talon omistajaksi tuli Paimion Hevonpään Nisse Pietarinpoika Röd. Nisse Röd myi 1471 kolmanneksen talon maista Naantalin luostarin pappismunkille Niilo Jussinpojalle. Kylän isomman talon omistaja Röödilän Pentti oli lautamiehenä 1437 ja 1456.
Uuden ajan alussa kylässä oli flöteverotalo ja rälssitila, joka oli Naantalin luostarilla. Luostarin tila perustettiin kirkkoreduktiossa kruunulle ja lahjoitettiin 1577 Juhana III:n toimesta Sofia Gyllenhjelmille rälssitilaksi. Lampuotien viljelemä rälssitila peruutettiin 1684 ja liitettiin flöteverotaloon.
Yhdistynyt Röödilä oli nimismiehentalo, jossa asui 11 nimismiestä vuoteen 1728 mennessä. Talo oli vuosina 1652-1735 Wittenbergille läänitettynä ja vuodesta 1702 lähtien ratsutilana. Röödilä ostettiin perintötilaksi 1763 ja halottiin seuraavana vuonna Pohjataloksi ja Päivätaloksi, jota on kutsuttu sittemmin Meritaloksi. Kylässä on ollut vuosina 1650-91 Liustniemi-niminen torppa. Rakuunatorppa oli Pitkäluodossa. Isojakotoimitus Pohjatalon ja Meritalon kesken suoritettiin 1786-1787. Talojen rakennukset sijaitsivat tuolloin samalla paikalla, missä nykyään on Pohjatalon talouskeskus. Kylätontin pohjoispuolella olevalla kalliolla oli kaksi tyylimyllyä. Yhteisranta rantahuoneineen oli samalla paikalla, missä nykyään on Röölän ranta. Yhteisrannan vieressä oli vielä 1800-luvun loppupuolella vasikkahaka.
Röölän ranta kehittyi satama- ja kauppapaikaksi 1900-luvun alussa. Valtasten Länsitalon isäntä Juho Vihtori Virtanen perusti 1908 rantaan Myllyn ja yksiraamisen sahan. Samoihin aikoihin laivaliikenne lisääntyi ja Röölän laiturissa kävi säännöllisesti mm. Vellamo-laiva. Saha ja mylly siirtyivät 1934 Hemming Saarnin omistukseen. Rantaan rakennettiin 1930-luvun lopulla uusi mylly. Toivo Saarni perusti 1940 sekatavarakaupan, jonka Turun Osuuskauppa osti 1956. Islanninsillin jalostus aloitettiin 1949.
Röölän saha siirsi toimintansa 1952 Naantaliin ja mylly lopetti toimintansa 1981. Röölään perustettiin 1961 Osuuskassan haarakonttori ja 1979 Säästöpankin konttori. Röölästä tuli v.1963 yhteysalusliikenteen kotisatama ja Röölän rannassa ollut sillitehdas lopetettiin 2014 (viimeinen omistaja Orkla oy. Brinkhall Sparkling kuohuviinitehdas ja rakennusten omistajana Borg Capital Oy tuli 2016). Prima-Mauste Oy tuli vanhan sillitehtaan tiloihin 2019. Brinkhall Sparkling muutti 2021 Saloon ja tilalle tuli Matti Ruuska -Suomen Sillikonttori Oy sillitehtaan tiloihin joissa hän oli viimeksi Boyfood Oy aikana 2005. Sillitehdas oli aikoinaan Suomen suurin sillin jalostaja ja on sitä nytkin. Rymättylä, Röölä, Merimasku, Velkua liitettiin 2009 Naantaliin jolloin yhteysalusliikennekin loppui. Nyt Röölän satamassa on Suomen Sillikonttori Oy, Ravintola Röölänranta. Röölän Museot; Silliperinnemuseo Dikseli, Myllymuseo ja Näyttämö sekä Kylähuone Röölän Kylätoimikunta ry:llä.
(Rymättylän Kulttuurimaisema ja vanha Rakennuskanta kirjasta 2001), Päivitykset Röölän Kylätoimikunta ry
.................................................................................
Röödilässä 1640
Röödilässä ja Vuorenpäässä oli kolme maanluonnoltaan erilaista tilaa. Röödilän flöteverotila (keskiaikainen rälssitila, joka maksoi sen nimistä sopimusveroa) kuului 1640-luvulla kruunulle, ja suvun isännät ja välistä emännätkin toimivat -1609-1728 nimismiehinä. Kylän nimenantajan Nisse Pietarinpoika Rödin (Jägerhorn af Spurila) tila joutui Naantalin luostarille. Kustaa Vaasa peruutti tilan kruunulle, mutta juhana III lahjoitti sen aviottomalle tyttärelleen Sofia Gyllenhjelmille, jonka jälkeläisiltä se autioituneena peruutettiin 1683 ja liitettiin nimismiehen tilaan. Wittenbergeillä 1652-85. Röödilän kotivainiot ovat raivaamalla kasvaneet; kaikki kolme niittyä ja ketoa on otettu viljelykseen.
Rymättylässä 1644, Jacob Christopherson Stenklyftin kartat. Eeva Matinolli, Rymättylän historia 1.2
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
---------------------------------------------------
Silliperinteen historiaa
Rymättyläläiset veljekset Toivo ja Tauno Saarni perustivat Rymättylän Säilyke Oy:nä tunnetun kalastusyhtiön. Jo vuonna 1949 yhtiön ensimmäinen pyyntimatka suuntautui Islannin vesille. Rymättylän Säilyke Oy hankki ensimmäisen moottorialuksensa vuonna 1951, ja nimesi sen Saukoksi. Vähitellen yhtiön kaikista aluksista muodostui Saukko-laivastona tunnettu aluskanta.
Uusien alusten hankinnan myötä laivaston kapasiteetti kasvoi, ja niinpä vuonna 1968 kotimaahan tuotiin yhtiön ennätyssaalis: kaikkiaan 1,23 miljoonaa kiloa silliä. 1970-luvulla laivastoon kuului parhaimmillaan neljä Saukkoa, joilla työskenteli kaikkiaan 75 miestä. Vuodesta 1965 lähtien Rymättylän Säilyke Oy oli ainoa suomalainen sillinpyyntiyhtiö. Niinpä Saukko-laivaston paluu kotisatamaan, Rymättylän Röölään herätti huomiota ja uutisoitiin 1960- ja 1970-luvuilla valtakunnallisesti. Rymättylän silli oli aikansa brändi. Toivo Saarni perusti Naantalin Sahan aikoinaan.
Uusi aika sillitehtaalla 1988
Boyfood Oy (ennen vuotta 2002 Bauckman Oy) oli Suomen suurin sillinjalostukseen ja markkinointiin keskittynyt yritys ja se toimi Naantalin Röölässä, entisessä Rymättylän kunnassa. Matti Ruuska perusti Boyfood Oy:n 1977, ja se toimi Tuusulassa vuoteen 1988 saakka, jonka jälkeen yritys muutti Rymättylään Röölän sillisatamaan. Vuonna 1999 yritys otti käyttöön uudet tuotantotilat, joissa voitiin valmistaa neljällä tuotantolinjalla kaikki sillisäilykkeet. Boyfoodin Boy-tuotemerkki koostui neljästä tuoteryhmästä: sillisäilykkeistä, tyhjiöpakatuista silleistä, catering silleistä sekä perinteisistä kokosillituotteista.
Syksyllä 2005 sillitalo Boyfoodin omistaja Matti Ruuska myi yrityksen islantilaistaustaiselle Fram Foods Groupille. Tuolloin yritys työllisti 27 henkeä ja liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa. Boyfood kaksinkertaisti tuotantonsa vuonna 2006, jolloin se alkoi valmistaa kaikki emoyhtiönsä sillituotteet.
Vuonna 2012 Felix Abba osti Boyfoodin. Tehdas valmisti vuodessa 12 miljoonaa purkkia silliä Skandinaviaan. Boysillin lisäksi tehtaassa valmistettiin kaupan merkkejä ja markkinoitiin Fram Foods Groupin kalatuotteita. Vuonna 2013 Felix Abba muutti nimensä Orkla Foods Finlandiksi. Yhtiö kävi vuonna 2013 kahdet yt-neuvottelut Boyfoodin tehtaalla ja maaliskuussa 2014 päätti sulkea tehtaan ja siirtää sen tuotannon Turun tehtaalle sekä Kungshamniin Ruotsiin.
Sillimarkkinat ja Nuottamarkkinat
Rymättylässä sillilaivojen saapumista on juhlittu vuodesta 1990 saakka, jolloin Boyfood Oy ensimmäisen kerran toi laivalastillisen uutta Saukon Silliä Rymättylän sillisatamaan. Sillimarkkinat /Saaristolaismarkkinat - nykyiseltä nimeltään ”Silli & uussi peruni” –tapahtuma - pidettiin alkukesästä, ja ne olivat perinteinen kesätapahtuma, jossa sillilaivojen saapumista juhlittiin uuden perunan ja viihde-esiintyjien kanssa.
Tapahtuma on tunnettu Turun alueella ja niihin osallistuu vuosittain tuhansia ihmisiä. Tapahtumat järjestetään Röölässä toimineen Saukko-laivaston perinnettä jatkaen. Silli oli niihin aikoihin monesti loppunut Suomesta, joten Saukkojen paluuta todella odotettiin ja niiden matkaa kalastusalueille, saaliita sekä paluumatkaa saaliineen seurattiin todella tarkasti. Saukon sillin saapuminen Rymättylän Röölään oli vuosi vuoden perään todella suuri tapahtuma, josta uutisoitiin kaikissa valtakunnan tiedotusvälineissä. Suomalainen sillinkalastus ja Saukko-laivaston vuotuiset pyyntimatkat päättyivät vuonna 1975.
Kalastusmenetelmien kehityttyä silli pyydettiin lähes sukupuuttoon ja sen vuoksi kalastus kiellettiin kokonaan. Kalastuksen uudelleen alettua Suomi ei enää uusinut kansainvälisiä kalastussopimuksiaan ja suomalainen valtamerikalastus päättyi.
Tapahtuma oli vuosien tauolla kunnes taas 2013 ne aloitettiin uudestaan, tosin ilman sillilaivoja.
Nuottamarkkinat
1990 luvun Röölän Kylätoimikunta ideoi ja toteutti myös talvimarkkinat nyk. Nuottamarkkinat, joita Rymättylän-Merimaskun Lions Club ovat jatkaneet vuodesta 1991 tähän päivään asti.
.................................................................................
Röölän (ent. Röödilä) kylä täytti 580 vuotta 2018. 2023 vietetään 585 vuotisjuhlai 22.7.
Röödilän nimi muutettiin 1968 Rööläksi.
Röölä kuului Rymättylän pitäjään, joka kuntaliitoksessa liitettiin Naantaliin 1.1.2009.
Röödilän Vanha mylly täytti vuonna 2022 111 vuotta toiminnan aloittamisesta v. 1911 ja Silliperinnemuseo Dikseli 12 vuotta, Dikselin Näyttämö 9v. Kylähuone 6v.
.................................................................................
.................................................................................
2023 Rymättylän seurakunta täyttää 688 vuotta.
1855 vuodelta Kalmbergin kartta Naantalin ja Turun saaristosta -Kartta pelkästään
-------------------------------------------------------------------
Vanhoja kuvia Röölästä-Röödilästä
--------------------------------------------------------------
Kansansääennustaja Koivuniemen Janne tai Rymättylän Janne
(kalastaja Johan Koivuniemi) Röölästä.
Osvald Hede Hedenström ja Kaius Hedentsröm, isä ja poika, valokuvaajat jotka kuvasivat paljon Rymättylää ja sen ympäristöä. Jos jollakulla on kuvia niin mielelläni kopioin niitä Kylätoimikunnan arkistoon mahdollista näyttelyä varten.
Rymättyläinen Jukka Alihanka on sanoittanut monia hittejä Tuula Amberlalle. mm. Pienet Sanat, Korppi, Auto sammui maantielle...
FT, Biologi Lennart Saari, lintututkija, Aaslasta. Lennart on tutkinut saariston lintuja ja eläimistöä jo yli 40 vuotta. Katso myös Lennartin tarinailta; Röölän Kylätoimikunnan tarinaillat.
