Röödilän Mylly ja saha

VANHA MYLLYMUSEO, Sillimuseo Dikseli on samoissa tiloissa.



























































Tarkemmin Myllyn ja sahan herroista:


1911 Myllyn toiminta alkoi omistajana Valtaisen länsitalon Johan Viktor Virtanen (joka aloitti jo lupahankinnat 1908) ja myllyn/sahan toimeenpanijana oli Robert Rautavuori joka asui Röödilän mällä, Rautavuorella. (kts. kuva 1916 kun mamma soutaa Röödilän ranta1916.jpg Pitkäluodosta Röödilään. Sen ajan maisemaa). Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909 ja mylly aloitti toimintansa vuonna 1911.1908 Virtanen anoi lupaa myllyä ja sahaa varten, jonka Robert Rautavuori saattoi kuntoon ja jonka toiminta alkoi 1911. Heillä oli siitä urakkasopimus. Mylly ja sahatoiminta oli ensin alempana rannassa. Mylly siirrettiin nykyiselle paikalle Saarnien hankittua se omistukseensa 1935.


Robert Rautavuori (Elämää Röödilässä, tarinoita Röölästä kirjasta): Suomen itsenäistymisen aikoina Rautavuori oli aktiivisesti mukana Rymättylän työväenyhdistyksessä ja kapinan puhjettua hän toimi vastaperustetun paikallisen vallankumous- tuomioistuimen tuomarina. Samaan aikaan hän kuitenkin jatkoi oman ammatin harjoittamista ja teki Röödilässä sepän töitä. Kapinan jälkeen Rautavuori tuomittiin, mutta armahdettiin myöhemmin. Röödilään hän ei enää palannut, vaan muutti nimensä Järnbergiksi ja asettui perheineen Naantaliin. Myllyn takana, pienessä punaisessa torpassa asui Suomisen perhe. Tarinan mukaan perheen poika Paavo sai kapinan aikaan surmansa Röödilässä. Hänet ammuttiin vahingossa Rauthovin talon oven läpi vuonna 1918. Suomen itsenäistymistä seurasi taloudellinen ahdinko ja yhteiskunnallinen levottomuus, mikä heijastui myös Rymättylän kyliin. Myös Röödilän saha ja mylly ajautui taloudellisiin vaikeuksiin eikä perustaja pystynyt jatkamaan toimintaa, vaan laitos ajautui konkurssiin. 


1916-1921 oli omistajana Gustaf Väinö Fagesrtöm, jolla oli myös Rymättylässä kauppa (Väinön Kallion kauppa). Hän oli mm. laivanvarustaja sekä Ruokorauman saha. Röödilän myllyn omistaja mutta myös Rymättylässä hänellä oli mylly. Hän omisti tiloja ja oli suurikin vaikuttaja Rymättylässä.


1921-1928 Paul Dammert omistajana. Sahanhoitajana Kustaa Nummela, joka oli Röödilässä 4 vuotta  vuoteen 1925 asti ja täältä lähtiessään perusti Piispanristille Turkuun linja-auto koritehtaan.

Turkulainen metsänhoitaja Paul   Dammert oli tiedustellut metsätyönjohtaja Zettermanilta miehiä, jotka rakentaisivat hänelle sirkkelin koivutukkien sahaamista varten. Zetterman suositteli Nummelan veljeksiä, jotka sitten sahan pystyttivätkin ja ryhtyivät myös sahureiksi, kun taas Kustaasta tuli koivujen ostaja ja niinikään hän järjesti lautojen ajon Forssan asemalle. Kun Dammert sitten osti Rymättylästä  Röödilän sahan, meni Kustaa Nummela panemaan sen kuntoon ja jäi lähes  neljäksi vuodeksi sahan hoitajaksi. Metsänhoitaja Paul Dammert otti vastaan valtion viran 1928 ja lienee samalla lopettanut sahaustoiminnan. Ei ole varmuutta tekikö hän konkurssin vai jätettiinkö toiminta seisomaan laman pahimpana aikana.


1935 Hemming Saarni omistajana. Mylly ja saha Hemming Saarnin haltuun, jolloin mylly ja saha rakennettiin täysin uudelleen etäämmäs rannasta nykyiselle paikalleen 1938. Pojat Toivo ja Tauno Saarni jatkoivat toimintaa ja jonka jälkeen pojat Toivo ja Tauno Saarni jatkoivat toimintaa. M.E Lundell perusti Rymättylän Säilykkeen perustaja, joka kuitenkin myi ennen kuolemaansa tehtaan Saarneille. Myllyyn rakennetiin vehnän jauhamiseen tarvittava koneisto. Aikaisemmin oli ollut mahdollista jauhaa vain täysjyväjauhoa (rukiista). Hänellä oli myös Ruokorauman saha. Myös pojat Toivo ja Tauno Saarni onnistuivat luomaan ison yrityksen Rymättylän Säilyke Oy:n ja Naantalin sahan.


1940-1980 Toivo ja Tauno Saarni omistajina. 1952 sahatoiminta muutti Röödilästä Naantaliin. Heillä oli myös saha Taivassalossa.


1940-1980 Toimi myllärinä Aarne Juvakka, joka muutti tänne Valkjärveltä. Vuodesta 1955 hän oli myös myllyn vuokraaja.



Henkilöhistoria Toivo ja Tauno Saarni, Kansallisbiografia

Rymättylän Saha- Pörssitieto Toivo Saarni

1915-1933-Myllyn-mainokset.jpg


2020 syksyllä lisättiin äänimaailmaa myllyn tiloihin.

2021 Mylly täyttää 110 vuotta toiminnan aloittamisesta.


25.7. Myllyn 110 vuotisjuhlat

Tuleva Naantalin kaupunginjohtaja

Laura Leppänen avaa juhlat.

-Pentti-Oskari Kangas juontaa tilaisuuden

-Pekka Sauri, Museoliiton puheenjohtaja


-Näyttämöllä- Kotiseudun merkityksellisyys elämässä.

Lassi Saressalo fil. tri, dosentti, tietokirjailija, kriitikko; Milloin kotiseudusta tulee merkityksellinen ja mitä kotiseutu kertoo meistä ja me siitä?


-Kanttori Esa Vähämäki ja Erika Koivisto -musiikkia, laulua

-Kaitsu, Ella, Tapsa ja Jyrki -musiikkia, laulua

-Suolaista ja makeaa Röölän tapaan, kahvi.


Myllyn tiloissa myös luontovalokuvaaja Janne Gröningin valokuvanäyttely.


-------------------------------------------------------------


Silliperinnemuseo Dikseli, Myllymuseo ja Dikselin Näyttämö

Rööläntie 394, 21150 Röölä

Avoinna 2021 kesällä  4.6.-28.8. klo 11-17.00


Pääsymaksu 4€, lapset alle 16 v. ilmaiseksi.

Juhannusaattona ja päivänä kiinni.


-------------------------------------------------------------


Kysy opastetuista kierroksista Silliperinnemuseon

menneen maailman kalastajien tarinoihin ja esineistöön sekä Vanhan Myllyn tekniikkaan ja tarinoihin.


Esinelahjoituksia, valokuvia, asiakirjoja, otetaan vastaan, myös esineen

lainaus näyttelyyn on mahdollista.


Kysy myös Näyttämön tilaa, jota voi vuokrata.


Röölän Kylätoimikunta ry

roola@roola.fi

Tuulamaria Kangaslampi  044 974 8711



Röölän Vanha Mylly - Myllymuseo

Myllyn-perustamispäätös.jpg

Röödilän historiaa


Kuvagalleriassa


Ylen Egenland -Röölä

7 TARINAA SILLISTÄ... ja vähän vierestä, Yle


Katso myös vanhoja kuvia Röödilästä-Röölästä




















 

Röölän myllyllä ja sahalla on pitkä historia takanaan.

Myllyn ja sahan perusti ja rakennutti Valtaisten Länsitalon Johan Viktor Virtanen.

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1909 ja mylly aloitti toimintansa vuonna 1911.









1935 Mylly ja saha Hemming Saarnin haltuun, jolloin mylly ja saha rakennettiin täysin uudelleen 1938.


1940-1980 Toivo ja Tauno Saarni omistajina

1940-1980 Toimi myllärinä Aarne Juvakka


Kuva Myllystä 1932 Asko Vehmasen arkistosta

Röödilä-1932.jpg

1908 Virtanen rakennutti myllyn ja, jonka Robert Rautavuori

saattoi kuntoon ja jonka toiminta alkoi 1911.

1916-21 Omistajana Väinö

Fageström Rymättylästä,

jolla oli Rymättylässä kauppa

ja pieni mylly ym.


1921-29 Paul Dammert

omistajana, jossa sahanhoitajana

oli Kustaa Nummela vuoteen

1925 asti. (kuva vieressä)

Kustaa ja Emma Nummela.pdf

perusti Röödilästä lähdettyään

Piispanristille linja-auto-

koritehtaan.

Hemming Saarni

Toivo ja Tauno Saarni, keskellä

Markku Saarni

Kustaa Nummela

Robert Rautavuori

vasem. kahvitauolla

Myllärinä

Aarne Juvakka toimi

1980 saakka.

Valtaisten Länsitalon

Johan Viktor Virtanen

perheensä kanssa.